jeudi 27 novembre 2008

Ikkunalasia

Le Havre kärsi pahoin toisen maailmansodan aikana. Kaupunkia pommitettiin rajusti, ja keskusta jouduttiin rakentamaan kokonaan uusiksi sodan jälkeen. Arkkitehti Auguste Perret'n uusittu Le Havre kirjattiinkin UNESCO'n Maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.

Toiset eivät pidä uudesta kaupunginkuvasta. Ystäväni Michel esimerkiksi haluaisi rakennuksiin enemmän väriä. Hän tosin asuu aivan muualla, joten tuskin kukaan kuuntelee hänen valituksiansa.

Toiset taas pitävät kaupungista, kuten Alain, joka aina puhuu André Malraux'n museosta, jossa on suuri määrä impressionistien maalauksia. Museo avattiin 1961, ja uusittiin 1999.

Minusta nämä kaksi uudempaa tyyliä ainakin sulautuvat toisiinsa aivan erinomaisesti.

37 commentaires:

hpy a dit…

Le Musée Malraux, ou comment faire fondre deux styles d'architecture l'un dans l'autre.

Anonyme a dit…

Täälläkin kaunista ikkunalasia. Taitaa olla suosituin aihe tässä haasteessa. Suomessa lasi vaan enemmän jäässä.

Anonyme a dit…

lasirakentamisesta tuli kuluvalla viikolla ohjelma. Sopivassa määrin se on näyttävää ja kaunista, mutta nykyään on menty vähän ööveriksi.
Lasitalot... hmph.

Kuva on hyvä.

Ink Narrative a dit…

Ainakin tuossa talossa on katon rakenteissa ja muutenkin ranskalaista tyyliä. Suomessa ja vaikkapa Saksassa lasitalot ovat niin vähäeleisiä, että alkavat toisen jälkeen turruttaa.

claude a dit…

Peut-être que si Monsieur Malraux voyait ça, il se retournerait dans sa tombe. Je suis complètement contre la défiguration de bâtiments anciens par ce genre de trucs. Gardons l'ancien et faisons du moderne mais à côté, voire plus loin. C'est mon avis et je le partage.

Daniel Chérouvrier a dit…

Respecter le passé c'est parfois lui donner une nouvelle vie.
Le résultat de la fusion n'est pas si mal.

Olivier a dit…

je ne suis pas d'accord avec miss claude (mais c'est un sujet ou je pense nous serons toujours en désaccord ;o)) ) moi j'aime bien ce mélange de style.

Anonyme a dit…

Tuohan ihan houkuttelee heittelemään kiviä... ;)

Anonyme a dit…

Onneksi on Musée Malraux! Muistan kun tulimme sieltä näyttelystä kerran ja olisimme menneet kahville tai teelle keskustassa, kun oli niin kylmäkin. Ei löytynyt yhtään kunnon kahvilaa, kaikki oli jotain pubeja tai kaljabaareja. Kadut ammottivat autioina tihkusateessa. Museossa olisi ollut kahvila ja porukkaakin paljon, mutta emme huomanneet jäädä sinne. Lasi tuossa rannan tuntumassa avaa mukavasti näkymiä merelle.

Anonyme a dit…

Kaunita lasia molemmissa ja eivät näytä kovin riitelevän keskenään. Lasi on kaunista. :)

Anonyme a dit…

Rakennukset tuntuvat elävän eri aikaa, mutta sopusoinnussa keskenään.

Taitteellisia heijastuksia... toinen rakennus voi peilata itseään lasitalossa :)

Anonyme a dit…

dites-moi si je suis complètement à côté de la plaque mais il me semble bien qu'il s'agit de deux bâtiments bien distincts non?
c'est juste le reflet de l'un dans l'autre qui donne l'impression du mélange des styles?

Liisa a dit…

Näissä isoissa lasipinnoissa tuo vanha tyyli kertautuu heijastuksena. Suorastaan monistuu.

Anonyme a dit…

Hienosti heijastaa vastapäisen rakennuksen ja nykyajan rakennusmateriaaleista lasia käytetään paljon, sopii hyvin elövöittämään ympäristöä.

hpy a dit…

Nukke, nama ruudut ovat tosiaan harvemmin jaassa. Meren rannalla vielakin kuin ovat.

Neulekirppu, lasipalatseja rakennetaan, mutta kivitalot miellyttavat minuakin usein enemman. Ei aina kuitenkaan.

Kari, lasilaatikkoja?

Claude, avant, ici il y avait le Casino Frascati (si je suis bien informée), un grand bâtiment en bois, mais comme nous le savons, Le Havre a beaucoup souffert pendant la guerre, et il a fallu reconstruire le centre ville, ce qu'Auguste Perret a délicieusement fait, avec des avenues larges - et venteux, sans doute - mais pour ma part, je trouve que le Musée Malraux s'intègre parfaitement bien dans le quartier. Pourquoi ne viendrais-tu pas vérifier par toi-même!

Deslilas, garder des ruines (je ne parle pas de ruines antiques) parce que ce sont des ruines, n'est pas obligatoirement une bonne idée.

Olivier, pour une fois que nous sommes d'accord!!!

Ruska, vastasin blogillasi ;-)

Meripilvi, kas kun en ole koskaan huomannut kahviloiden puuttuvan, mutta minulla taitaakin olla eri nakemys paikallisista oloista (en mene koskaan kahvillekaan! En myoskaan kaljalle!)

Tarjuska, kiitos kaynnista.

Kutis, ei niissa ole oikeastaan paljon ikaeroakaan.

Delphinia, à côté de la plaque? Mais non! C'est juste du delirium occasionné par trop d'abus de chocolat suisse.

Liisa, noita vanhempia rakennuksia onkin aika paljon korttelissa.

Savisuti, lasia kayttamalla saa varmaan myos valoa sisaan. Sita oikein kayttamalla myos halpaa lammitysta.

SusuPetal a dit…

Minä aina mietin tuota ikkunoiden pesemistä, huh.
Komeita lasitalot kyllä ovat.

hpy a dit…

SusuPetal, ei pesta ikkunoita, eihan?

Inkivääri a dit…

Kauniisti lasia heijastaa ympäristöään.

Suffeli kuvailee a dit…

ompa kaunis kuva ja kauniit heijastukset!!

Anonyme a dit…

And another wonderful reflection. Though the buildings themselves are not spectacular, the 'blue mirror' photo is great.

Anonyme a dit…

Kun katselen lasitaloa minua huimaa,
en tiedä miksi.

Anonyme a dit…

Lasi on tosi mielenkiintoinen elementti. Hyvä peilaus lasista.

Olli a dit…

Pesemistä on tuossakin..

alice a dit…

Ayant passé mon bac de français l'année de la mort de Malraux, je garde un souvenir assez crispé de ses bouquins pas tous passionnants qu'on avait du ingurgiter pour l'oral...Sinon rien ne me choque dans cette juxtaposition, au contraire.
Du chocolat? Quelqu'un a parlé de chocolat?

isopeikko a dit…

Onneksi on olemassa itsensä peseviä ikkunoita.

namaki a dit…

c'est une photo imposante !un joli reflet !

GMG a dit…

Oh, oh... Wrong night to come here; almost as in your last comment; du chinois pour moi... ;)
But if the issue is the old & modern mixed together, it seems they manage to get a nice mixture here!!
Have a great week!

Cergie a dit…

Malraux ?
Il aurait fallu adopter le style "Angkor"...

Cergie a dit…

L'affaire Malraux

Anonyme a dit…

Panssarilasia, jottei vähästä säry? Tai paljosta. Laseissakin on eroja. Suuriin pintoihin tarvitaan varmaan erikoislasia.

Onneksi tämä rakennus ei ole pappila, missä joutuu muutenkin asumaan kuin lasitalossa. Niin tai eihän tämän lasin läpi näe sisälle, mutta sisältä näkee ulos, joten sen puoleen voisivat pappilan lapset mellastaa rauhassa, jos niikseen tulis ;)

Heijastus viehättää. Se on kuin prinssin suutelo: herättää lasin henkiin.

tr3nta a dit…

It's true this could be the facade I photographed... :-)

Jutta a dit…

Hyvin sopivat yhteen, varsinkin kun vanha rakennus heijastuu uuden ikkunoista. Tulee mieleen samantyyppinen museo Barcelonassa.

Mick a dit…

The photograph is, of course, your usual magnificent work. That said, I'm inclined to agree with Claude on the architectural trick. It's not even an original trick and the idea of reflecting the old in the glass facade of the new? It's getting tired, I think.

Mary Stebbins Taitt a dit…

Nice reflections! It may be a cliche, as has been suggested, but is still nice.

Thérèse a dit…

C'est fou ce que l'on peut trouver à mélanger de nos jours et c'est tant mieux. Dans les styles cela permet de voir l'ancien ou le moderne d'un nouvel oeil.

hpy a dit…

Mick, I hesitated before posting this photo, because, as you said, we see too much of these reflections. But, what I wanted to show with it was that two different styles can merge into one. (And I also didn't have any other photo of GLASS wich was the challenge of the Finnish Photo Thursday!!!)

Tiina a dit…

506 ikkunaa.... Hieno kuva!