Kukkia paivansankarille

Eraana kevatiltana aika monta vuotta sitten, linnanvouti oli hermostunut koska han odotti kahden tarkean henkilon saapumista Helsinkiin.

Rouva Juho Kusti Paasikiven oli maara palata matkalta, ja isani piti olla hanta vastaanottamassa.

Aitini oli joutunut keskeyttamaan viikonlopun viettoa synnyttamista varten.

Aika kului, en tieda liianko nopeasti vai liianko hitaasti isani mielesta. Ehka seka etta. Han odotti sentaan kahta tarkeata naista - vaikkei viela tiennyt toisen sukupuolesta mitaan.

Vahan ennen puoltayota saavuin ensimmaisena. Oli sunnuntaiyo. Paiva oli ollut aurinkoinen.

Rouva Paasikivi tuli vasta puolenyon jalkeen ja oli ensimmaisia toivottamassa minut tervetulleeksi tahan maailmaan. Oletettavasti han vain onnitteli isaani kun tama kertoi hanelle kolmannen lapsensa syntyneen.

Tanaan on siis syntymapaivani. Parhaat onnittelut itselleni.